2014/12/21

winter fur

Lupasin tähän postaukseen taas vähän kevyempää materiaalia, mutta haluan vielä kuitenkin kiittää porukkaa viime postauksen kommenteista! Oli ihanaa mutta samalla myös surullista huomata, kuinka moni oikeesti ymmärsi tekstin pointin ja pystyi myös samaistumaan tekstiin. Mulle teki hyvää päästä vaihtamaan ajatuksia tästä aiheesta, mutta pelottavaa kuitenkin huomata kuinka moni muukin oikeesti kärsii tämmösestä tilanteesta.

Itsellekin tuli sellanen olo, että voi kun vois auttaa toisia. Mutta sepä se, ei tällasessa asiassa voi oikein auttaa muita. Aina voi tarjoutua olemaan jonkun ystävä ja kuuntelemaan, mutta siltikään toinen ei välttämättä osaa päästää sua lähelle vaikka kuinka yrittäsit. Siitähän tossa mun tekstissä olikin kyse - mitä sitten kun ei enää osaa ystävystyä kunnolla? Helppo vastaus ois että "opettele!!", mutta niinhän tässä koitetaan tehdäkin. Tämmöset asiat vaan ei tapahdu sormia napsauttamalla.


Mää en todellakaan oo mikään uhri tässä, enkä oo mitään sääliä vailla ton kirjotukseni kanssa. Julkaisin sen lähinnä siksi, että te tän blogin lukijat oppisitte tuntemaan mua paremmin. Sehän on toki aina riski jakaa henkilökohtasia asioita netissä, kun niitä voi joku myöhemmin haluta käyttää sua vastaan. Oon kuitenki käyny läpi niin paljon paskaa, että en usko pystyväni aiheuttamaan rehellisillä fiilispostauksillani tämmösessä pikkublogissa niin suurta paskamyrskyä, että hautautuisin sen alle.


Tämmönen kylymä eukko muuten tarvii lämpimän takin ja onneks joku oli vieny kirpparille h&m:n mustan karvatakin, jonka mää sitten adoptoin 5€:llä!



Mitäs muuta? Hyvästelin lähes kaikki korealaiset vaihtarit perjantaina jättipizzan merkeissä ja meinas kyllä tulla suru puseroon. Yks tytöistä tulee meille vielä jouluksi ja loput näänki onneksi jo parin kuukauden päästä Koreassa. Jos nään, nimittäin nää vaihtojärjestelyt aiheuttaa mulle ihan suunnatonta stressiä tällä hetkellä. En ees oikein nuku öisin, ku mietin että miten asiat järjestyy. Korean päästä luvattiin meille alkuviikosta kaikki tarvittava informaatio lukukauden aloitus- ja lopetusajankohdista yms., mutta eihän sieltä mitään oo taas kuulunu. Ois kiva pikkuhiljaa tietää asioita, niin pääsis ostamaan lentolippuja, hakemaan viisumia ja kaikkee muuta miljoonaa asiaa, mitkä pitää vielä hoitaa ennen lähtöä.


English translation:
Bought a new fake fur jacket from secondhand shop. It's originally from h&m and it cost only 5€ *__* I've already received a lot of compliments on it, so I think it was a good purchase!

I also said goodbye to my korean exchange student friends T__T One of them is spending the x-mas with us, but the others will leave Finland tomorrow. I'd be really sad, if I didn't know that I'll see them in two months. My exchange is so near, but I still don't have much information about it -____-'' I'm expecting a letter from Korea next week....

2014/12/17

addicted to a certain kind of sadness

Kirjottelin tuossa loppukesästä vähän juttua siitä, kuinka tunsin oloni tavallaan yksinäiseksi. Se kuittaantui kuitenkin kommenteilla, että hei, sullahan on oikeesti kaikki hyvin! Jep, niin mulla onkin, mutta se ei silti estä esim. joskus perjantai-iltaa yksin kämpillä viettäessä ajautumasta semmoseen pieneen yksinäisyysmyttyyn.



Suurin osa tästäkin tekstistä on kirjotettu just tollasena iltana. Jotta ahistuskohtaus pysyis ees jotenkin omassa hallinnassa, niin mun pitää yleensä alkaa järkeilemään ja miettimään asioita ja syitä. Aloin miettimään, että miks mun on niin hankala luoda läheisiä välejä tyttöjen kanssa, mutta yleensä poikien kanssa pystyn suht nopeastikin heittämään läppää. Tyttöjen kanssa mun eka tiedostamaton reaktio on yleensä "ei noi varmaan halua olla mun kavereita".

En tiiä mikä siinä on, että en osaa päästää ketään kovin lähelle tai sitten onnistun ajamaan kaikki pois. Mää tiiän että oon hankala ihminen ja sanon asioita välillä vähän turhan suoraan ja saatan jopa kuulostaa ilkeältä tahtomattani. Mutta silti mää aina välillä mietin, että miksen mää löydä semmosia ihmisiä, kenen kanssa keksisin jotain tekemistä vaikka perjantai-iltana.



Vois kuvitella että poikien kanssa ois hankalanpaa, sillä oli aika kun en uskaltanu ees puhua niille "ruma ku petolinnun perse" tms. kommenttien pelossa. Pitkälle lukioon asti kuvittelin olevani niin hirveä ja turha etten koskaan löytäs poikaystävääkään.. Sen jälkeen tuo puoli on kyllä korjaantunu huomattavasti, vaikka kyllähän noihin miehiinkin on välillä saanu pettyä. Ehkä näin naispuoleisena henkilönä tietää kuinka hirveitä naiset osaa olla, niin ei sitten osaa luottaa toiseen samanlaiseen. En tiiä. Ois vaan hienoa jos osais tästäkin asiasta oikeesti puhua jollekin, eikä tarvis itekseen märehtiä.



Välillä aattelen ehkä mää vähitellen kehityn tässä asiassa. Monesti siinä käy kuitenkin niin, että tutustun uusiin tyyppeihin ja oon ihan mielissään että nyt oon ehkä löytäny ystäviä, mutta sitten homma jää siihen eikä niistä ihmisistä koskaan tulekaan niiiin läheisiä. En tiiä miksi - voihan se olla että määki oon vaan nirso ihmisten suhteen? En tiiä mikä tässä nyt oli pointti, mutta arvostakaa sitä, jos teillä on semmosia ystäviä, joille oikeesti voitte puhua kaikesta ja niitä pystyy vaikka halaamaan millon vaan! Musta tommonen tuntuu jotenkin hirveen vieraalta ajatukselta.


Ja nyt kun tää pari viikkoa luonnoksena pyöriny teksti on saatu ulos systeemistä, niin ehkä sitä voi seuraavalla kerralla taas palata taas kevyempiin asioihin.

ps. Mulla on kaikki oikeesti ihan hyvin, älkää huolestuko! Kunhan nyt kävin läpi fiiliksiä, joita mulla on _joskus.

2014/12/12

shortcut

Jaa, heräsin sitte taas vaihteeksi vissiin jostain blogikoomasta. Mun piti viime viikonloppuna jo tulla kirjottamaan jotain masispostausta, mutta en sitte viitsinytkään taas valittaa turhasta. Jos tuo olo kuitenkin palaa, niin voi olla että julkaisen sen tekstin sitten. Tänään kuitenkin havahduin yhteen ihanaan kommenttiin, jossa kysyttiin että mitä mulle kuuluu ja harmiteltiin kun en postaa useammin. Täällä mää nyt sitte taas oon! Oikeasti tähän hiljaiseen postaustahtiin on vain yksi syy; pimein aika vuodesta. Valokuvaaminen on vaivalloista ja asut tylsiä. Lisäksi musta tuntuu että mun päätä on särkeny koko joulukuun, joten tekis mieli nytkin olla vaan jossain sohvan nurkassa vilttiin käpertyneenä.

Ainiin, eihän tän pitäny olla se valituspostaus :') Vielä ku lisätään tähän vuodenaikaan semmonen pikkunen stressiä aiheuttava asia, että mulle ei oo vieläkään Korean päästä tullu mitään tarkkoja tietoja ens keväästä. On hienoa ku ei voi ees lentolippuja vielä varata, ku niillä siellä kestää. Myöskään tuon toisen puoliskon kuviot ei oo vielä selvillä, joten pahimmassa tapauksessa voi jopa käydä niin että joudun lähtemään ilman sitä.


Ja koska nyt onkin sitten varmaan valitettu taas muutaman viikon kiintiö täyteen, niin siirrytäänpä ihanan yksinkertaisiin materialistisiin asioihin elikkäs viime aikojen lempparijuttuihin:



Ebaytä saan jälleen kiittää uusista koruista. Veronpalautusten jälkeen lähti yllättäen lapasesta, enkä suunnilleen enää ees tiiä mitä kaikkee mulle on postissa tulossa... Onneks nuo korut on hinnaltaan 0,50€-2€, niin ei sitä oikein pääse köyhtymään vaikka noita kuinka tilailis.



Olinkin jo unohtanu kuinka kivaa on, kun on tuoreita leikkokukkia kotona. Ite en koskaan raaski ostaa, mutta mun täti toi nää ruusut mulle mun puolinimipäivänä lahjaksi.



Taisin varmaan edellisessä postauksessa haukkua L'orealia jo tarpeeksi, jotenk kehutaanpa nyt vaihteen vuoksi. Skin Perfection Challengen palkintoboxissa oli yhteensä 4 kynsilakkaa ja nämä on mun tän hetkiset lempparit :3


En ollu ottanu näköjään asukuvia ku viimeks 20 päivää sitten, joten tässäpä tulee:



Jep, tämmösiä tylsiä nää mun asut on tässä kuussa ollut. Semmosina kuukausina kun valoa ja inspistä riittää, ni en oo yleensä käyttänyt samaa asua kahta päivää putkeen. Nyt voin hyvin hiihdellä menemään samoilla rytkyillä melkein viikon ... Hyvää reeniä ehkä Koreaa varten, sillä mua hirvittää jo nyt miten hitossa onnistun pakkaamaan järkevästi kamat yhteen matkalaukkuun neljää kuukautta varten.

ps. Leikkasin tukan :| Mää oon pitempään jo halunnu lyhentää tuota karvaa, mutta oon pelänny että tukkakateus tulee sitte iskemään aina, kun nään jonku tytön jolla on pitempi tukka. Oikeastaan hyvä että piti päästä eroon vihreistä latvoista, sillä muuten en ois ehkä edes uskaltanu leikata. (Ei muuten kannata värjätä tukkaa turkoosiksi, sillä se ei tosiaan lähe millään pois.) Eihän tuo oikeesti vielä lyhyt edes ole, mutta mulle toi tuntuu lyhkäseltä :') Ehkä pittää napsasta vielä pari senttiä pois....

2014/12/04

Perfect skin?

Niin mullahan on tosiaan tietokone ja vissiin joku blogikin? Oon viime päivinä vältelly tähän työtuoliin istumista, sillä pitkästä aikaa ei oo ollu mitään 'työhommia', mitä tässä ois pakko tehä. Muutenkin tää vuoden pimein aika on ehdottomasti myös se vähiten inspiroiva aika, joten kuvattuakaan ei tule melkein ollenkaan.

Koitan nyt lämmitellä tätä bloggausinnostusta palaamalla vielä hetkeksi siihen L’Oréalin Skin Perfection Challengeen. Näin kisan jälkeen voin vain todeta, että oli aika huolimattomasti järjestetty kampanja. Kyllähän tuolla varmaan sai tuotteita mainostettua, mutta esimerkiksi ko. kampanjan sivut toimivat kisan aikana todella huonosti. Kisan päättymisajankohdasta annettiin ristiriitaista tietoa ja veikkaan että suurinta osaa osallistujista ketutti aika paljon viimeisellä viikolla. Eräs ihana tiimiläiseni sai myös valitettavasti pahoja allergisia reaktioita tuotteista, mutta tähän ei järjestävä taho ottanut mitään kantaa, saati pahoitellut tapahtunutta. Minua ja useita muitakin ihmetty myös se, että kisaa markkinoitiin suosittujen bloggaajien avulla, mutta heidän roolinsa sivustolla jäikin todella pieneksi.

Nyt kun oon saanu avauduttua, niin katellaanpa tähän väliin mun before&after -kuvat, jotka kisan yhtäkkisen päättymisen takia jäivät postaamatta sivustolle. Tässä siis näemme mitä viiden viikon testaus mun iholle teki:


Niinpä niin - ei hirveesti mitään näkyvää, vai mitä?
Säännöllinen hoitorutiini tosin pelasti mun rutikuivan ihon ja kyllähän se myös pehmeni. Ihon sävyssä taas en huomaa kummempia muutoksia. Hieman ehkä saattavat olla haaleammat nuo leuan aknearvet tuossa after-kuvassa, vai onkohan se toiveajattelua? Nyt jääkin sitten nähtäväksi kuinka pahaksi tuo iho taas menee, sillä aknelääkekuuri loppui muutama päivä sitten :/


Jotain hyvää tosta Skin Perfection Challengesta kuitenkin poiki:


Meikähän siis pääs viien eniten pisteitä keränneen joukkoon ja tämmönen paketti ootteli mua postissa tiistaina *____* Ei vissiin tarvi vähhään aikaan ostella kosmetiikkaa.. Kiitos vielä kaikille, jotka mua jakso tossa pitkässä ja väsyttävässä kisassa tukea ;D ♥


English translation:
My skin before & after L’Oréal's Skin Perfection Challenge. I didn't win the trip to Paris (actually I don't mind - I'm going to Korea and I'm so poor that I wouldn't have had money to go anyway :'''D) but I received this awesome package full of cosmetics. I think I don't need to buy anything for a while!

2014/11/26

secondhand stuff

I have been buying a lot of secondhand stuff lately, so I thought I'd share some of my findings here.



In this outfit I'm wearing my new favourite winter coat, which I found from thrift store and it cost only 8,50€. It's in perfect shape and I'm pretty sure the quality is good since it's originally from Carlings. The label is 'Saints & Mortals' and I already had some of their other pieces and they have served me well so far.



 I was actually looking for a scarf in that color and I was really pleased to find that one from the 'free' basket from recycling center. I think somebody had knitted it by themselves 'cause it wasn't quite finished because there were some strings hanging from it. I made my friend Jenni finish it while we were editing a video at school and now I have a perfect scarf!



In this outfit the floral shirt is seconhand. It was 0,50€ and I found it from recycling center. The cardigan is actually new and I bought it last Saturday from Mick's. I was at their event for bloggers a couple of weeks ago and fell in love with their long cardigans. I got pretty good discount last weekend so I had to buy this one.

 I don't really buy that much new stuff anymore basically because I'm trying to save money for Korea. I also have way too many clothes already, so I think it will be easier to let go some of the clothes when I have only paid 0-3€ for them.

2014/11/21

art▲effects

Tässähän on käyny taas niin, että oon päässy tekemään tänä syksynä useammankin bändin promomateriaalia. It's all about the music, mutta kuitenkin bändi yleensä tarvii myös promokuvia, logoja ja muita graafisia elementtejä.

Tästä bändistä oon ollu erityisen innoissani, sillä oon päässy kuulemaan tulevaa materiaalia melkein päivittäin jo heti bändin synnystä lähtien. Tätä salaisuutta onkin sitten pidetty jo varmaan puoli vuotta, mutta nyt vihdoin tämä indie-duo on myös julkisesti olemassa!


Ensimmäinen single 'Childhood Room' julkaistiin juuri äsken ja musiikkivideokin on jo ilmestynyt YouTubeen:







Meikä tosiaan vastaa näistä kuvista ja oonkin todella mielissäni, kun pääsen vihdoinkin postaamaan näitä instagramin ulkopuolellekin. 

Voin luvata että tältä bändiltä on tulossa tän biisinkin jälkeen melkoisen tarttuvaa settiä! Jos indie-musiikki siis kiinnostaa, niin käykäähän tykkäilemässä bändistä facebookissa, instagramissa tai youtubessa :3



English translation: 
If you like indie music, I can really recommend this new band called Art Effects. They just released their new single and music video! I was actually responsible for their new promotional photos and logos :3 Anyway, I'm sure they would really appreciate if you liked their pages on facebook, instagram or youtube!

2014/11/19

Starry Eyes & 1Bar: blogilounas & b/w party

Viime lauantaina ihana Sita järjesti lukijoilleen Oulun 1Barissa päivällä blogilounaan ja illalla taas oli vuorossa black&white party. Mää olin päättäny vähän piristää mun sosiaalista elämää ja raahautua paikalle molempiin tilaisuuksiin.

Blogilounaalla saatiin kivat goodie bagit, "alkumaljat" ja sitte syötiin hyvässä seurassa.



Medium-kokoinen kanasallaatti osoittautui erittäin hyväksi valinnaksi, eikä kustantanutkaan kuin 4,90€. Määhän en siis käy ulkona yleensä syömässä koska a) ei oo rahhaa niin paljon, että raaskisin käyttää sitä ravintolaruokiin b) mun maha ei kestä kovin paljoa ruokaa kerralla, joten tuntuu turhalta maksaa liian isoista annoksista. Mutta tosiaan, tää salaatti oli just sopivan kokonen ja hintakaan ei ollut niiin paha.


Goodie bageissä oli vaikka mitä kivvaa:
 
1. Ripsiväri, primer ja kynsilakka Lumenelta, kaulakoru Glitteristä.
2. Shaker (en tiiä kyllä mitä ihmettä mää tällä teen..), ihanaa teetä Kofeiinikomppanialta ja tarrarulla JC:ltä. (Punnitse&Säästä -liikkeestäkin oli pussillinen herkkuja, mutta ne vetäsin yllättäen nassuun jo aikoja sitten.)

Lisäksi pussissa oli viikon jäsenyys liikuntakeskus Hukkaan, mutta voi olla että se päätyy jollekin muulle kuin mulle, sillä tiiän etten sais itteäni raahattua sinne kuitenkaan. Ehkä jos se ois tossa jossain lähempänä, niin voisin käyä salilla, mutta kaikki ryhmäliikuntajutut aiheuttaa puistatusta.


Kuva: Harri Rauhanummi

Lounaalla sekä iltatapahtumassa sain nauttia Tiinan huipusta seurasta ! Taisin olla koko illan kääntyneenä Tiinan ja hänen miehensä pöytään päin, sillä mun omassa pöydässä mun miesseuralaiset puhu vaan jottain bändijuttuja...

Anyway, drinkit maistu ja oli erittäin kivvaa! Hehkuttaisin varmaan iltaa vielä enemmän, ellen ois ihan älyttömän väsynyt. Saatoin eilen yöllä olla kattomassa Nälkäpelin kolmannen osan ensi-iltaa, joten ei kyllä oo ihmekään.... Ehkä mää vaan nyt länttäsen tähän lauantai-illan mustavalkosen asun ja meen nukkumaan :'')